Kuva: Museovirasto
Erikoisasiantuntijat Anna Alavuotunki ja Marianne Koski, Museovirasto
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli palkittiin vuoden 2020 Arvin päivän palkinnolla.
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli on Museoviraston ja museoiden yhdessä kehittämä itsearviointityökalu, joka auttaa museoita tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämisen painopisteitä. Suomen Arviointiyhdistyksen myöntämän Arvin päivän palkinnon myötä voimme tästä lähtien aloittaa mallin esittelyn sanoin ”Palkittu museoiden arviointi- ja kehittämismalli…” Mutta mistä mallissa on kyse, mitä se pitää sisällään ja mikä tekee siitä esiin nostamisen, suorastaan palkinnon arvoisen?
On selvää, ettei museoidenkaan kannata pyrkiä tarjoamaan ”kaikille kaikkea”. Jos tehdään kaikkea kaikille, käy helposti niin, että tuotetaan asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä kenellekään. Museon rooli ja tehtävä yhteisössään ja laajemmin yhteiskunnassa jää epäselväksi, eikä aitoa vaikuttavuutta synny. Museoiden arviointimalli auttaa nostamaan katseen prosesseista toiminnan tavoitteisiin ja erityisesti vaikutuksiin. Kyseessä on itsearviointimalli, joka painottaa asiakkuuksien, toimintaympäristön ja museon oman osaamisen merkitystä menestyksekkään toimintakonseptin kehittämisessä. Malli tukee museoita toimintansa asemoimisessa ja yhteiskunnallisen painoarvon vahvistamisessa. Arviointimalli on museoiden käytettävissä maksuttomana verkkosovelluksena, ja sen käyttö on vapaaehtoista.
Museoiden arviointimalli rakennettiin avoimissa työpajoissa mallin käyttäjien, eli museoammattilaisten kanssa. Työpajoissa pohdittiin toimintaympäristöä, tulevaisuutta ja museoiden yhteiskunnallista roolia. Keskeistä oli pohtia, miten toiminnan ja osaamisen pitää kehittyä, jotta uudenlaisiin haasteisiin voidaan vastata. Työpajoihin osallistui kaikkiaan yli 150 museoammattilaista ja niissä syntyneistä tuloksista syntyi arviointimallin sisältö. Yhteistyö mallin tulevien käyttäjien kanssa varmisti sen, että arvioinnin osa-alueet ja kysymykset ovat museotyössä relevantteja ja mielekkäitä. Yhteiskehittäminen myös teki mallin sisältöä ja tavoitteita tutuksi sekä helpotti mallin käyttöönottoa. Tällä hetkellä sovelluksella on yli 60 rekisteröitynyttä käyttäjämuseota, eli yli kolmasosa Suomen 153 ammatillisesta museosta on ottanut arviointimallin osaksi oman toiminnan kehittämisen työkalupakkia.
Malli on jaettu kuuteen arviointi- ja kehittämisalueeseen, jotka ovat: Toimintaympäristö, valinnat ja tavoitteet, Yhteisöt, verkostot, asiakkaat ja yleisöt, Voimavarat, Osaaminen ja toimintatavat, Museo tänään sekä Pitkän tähtäimen museo. Jokainen arviointi- ja kehittämisalue on vielä jaettu 3-5 arviointiteemaan. Museo voi tehdä arviointimallin kokonaisuudessaan tai halutessaan valita siitä osia. Mahdollista on keskittyä vain joihinkin arviointi- ja kehittämisalueisiin tai valita yksittäisiä teemoja tarkastelun kohteeksi. Malli painottaa ja tukee museoiden työyhteisöissä käytäviä yhteisiä keskusteluita ja niiden pohjalta tehtävää toiminnan arviointia suhteessa museoalalla yhteisesti tunnistettuihin tavoitteisiin. Itsearviointimalli tukee museon toiminnan kehittämistä ja omasta toiminnasta oppimista. Arvioinnin tulokset ja sinne kirjatut vastaukset ovat vain museon itsensä käytettävissä, eli tietoja ei käytetä museoiden keskinäiseen vertailuun tai ulkoiseen arviointiin tai seurantaan. Tämä luottamuksellisuuden näkökulma sekä mallin käytön vapaaehtoisuus ja erillisyys esimerkiksi rahoituksesta ovat olleet mallin kehittämisessä keskeisessä roolissa. Mutta annetaan mallin käyttäjien itse kertoa:
”Arviointityökalun käyttö oli helppoa ja selkeää, ja sen avulla tulokset sai pajojen päätteeksi helposti ja kootusti käyttöön ja jatkojalostettaviksi. Koimme arviointiprosessista monia hyötyjä. Se auttoi meitä muodostamaan aidosti yhteisen näkemyksen organisaation ja työyhteisön nykytilasta, onnistumisista ja haasteista. Se auttoi uusia työyhteisön jäseniä pääsemään yhteiselle kartalle ja kaikkia hahmottamaan toiminnan kokonaiskuvaa ja sen osa-alueiden merkityksiä kokonaisuudelle. — Kun onnistumisten ja haasteiden läpikäynnille ja pohdinnalle varataan työyhteisössä oikeasti aika ja paikka, ja jokainen osallistuu prosessiin, se kertoo myös kaikkien halusta kehittää ja parantaa työn tekemisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja halusta onnistua organisaation tehtävissä ja tavoitteissa.”
(Pekka Äänismaa ja Leena Paaskoski, Lusto – Suomen Metsämuseo)
Kun arviointimallin käyttö vilkastui ja vakiintui, aloimme Museovirastossa saada museoilta toiveita tuesta ja ulkopuolisesta sparrausavusta. Tukea kaivattiin erityisesti arviointimallin kautta valittujen kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja läpiviemiseen. Niinpä päätimme yhdessä Museoliiton kanssa käynnistää kokeiluna vertaiskehittämisfoorumin. Ideana oli, että vertaiskehittämisfoorumi tarjoaisi tukea itsearvioinnin kautta tunnistetuille kehittämiskysymyksille. Foorumi olisi myös alusta, jossa museot voisivat jakaa omaa osaamistaan, oppia yhdessä sekä ideoida yhdessä uusia kokeiluja.
Ensimmäinen vertaiskehittämisfoorumi starttasi keväällä 2018 kolmentoista rohkean museon voimin. Mukana oli erikokoisia kaupunginmuseoita, taidemuseoita ja erikoismuseoita eri puolilta Suomea. Puolentoista vuoden aikana järjestettiin seitsemän teemallista tapaamista, joihin osallistui lähes 50 museoammattilaista. Teematapaamissa oli mukana ulkopuolisia sparraajia ja asiantuntijoita, jotka auttoivat museoita fokusoimaan omaa hankettaan ja pohtimaan sitä mm. vaikuttavuuden, kokeilukulttuurin ja palvelumuotoilun näkökulmasta. Teemallisten kohtaamisten lisäksi foorumi poiki myös kaverimuseotapaamisia, joissa jatkettiin yhteisten kokeiluhankkeiden kehittämistä.
Vertaiskehittämisfoorumin ensimmäinen kausi muodostui yhdessä tekemällä ja oppimalla. Foorumityöskentely osoitti jälleen sen, että museot eivät kilpaile keskenään, vaan alalla on vahva yhdessä tekemisen ja toistensa tukemisen kulttuuri. Tämä on museoalan erityinen voimavara, jota me haluamme ilman muuta tukea myös jatkossa. Saamassamme palautteessa foorumin eritysvahvuuksina toistuivat vertaistuki, huumori, rehellisyys, avoimuus ja ”tekemisen meininki”. Aikamoisen tärkeitä juttuja kaikki!
Arviointimallin käyttäjiltä ja vertaiskehittämisfoorumin osallistujilta saatu innostava palaute kannusti meitä kehuskelemaan mallilla myös kansainvälisissä yhteyksissä. Yhtäkkiä huomasimme pohtivamme, olisiko mahdollista sekä kehittää arviointimallia edelleen että rakentaa täysin uusi eurooppalainen arviointi- ja kehittämismalli kiinnostuneiden kumppanien kanssa? Toinen rahoitushaku tuotti tuloksen ja parhaillaan työskentelemme yhdessä 10 eurooppalaisen partnerin kanssa MOI! – Museums of Impact -hankkeessa. Hankkeessa yhdistetään erilaisia kansallisia ja alueellisia kehittävän arvioimisen malleja yhdeksi eurooppalaiseksi malliksi, jonka avulla museo-organisaatiot kasvattavat edelleen kykyään toiminnan strategisessa ja yhteiskuntalähtöisessä arvioinnissa. Mukana hankkeessa on kulttuuriperintöalan viranomaisia, ministeriöitä, museoita sekä alan järjestöjä ja verkostoja. Hanke toteutetaan järjestämällä sarja yhteiskehittämisen työpajoja eri puolilla Eurooppaa mallin muotoilemiseksi. Mallia myös testataan kehittämisestä kiinnostuneiden eurooppalaisten museoiden kanssa. Miten tässä onnistumme, kun koko hanke siirtyikin verkkoon, korona runtelee Eurooppaa ja partnerimaiden museoarki, toimintatavat, lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmät ja kehittämisen kulttuurit poikkeavat paljon toisistaan? Se nähdään vuonna 2022!
Kirjoittajat Anna Alavuotunki ja Marianne Koski työskentelevät erikoisasiantuntijoina Museovirastossa ja ovat osa arviointitiimiä. Marianne on työskennellyt museoiden arvioinnin parissa vuodesta 2016 ja pohtii parhaillaan MOI-hankkeen seuraavaa sidosryhmäfoorumia. Anna liittyi arviointitiimiin vuonna 2017. Käyttäjäkokemusta museoiden arviointimallista hänellä on aikaisemmasta työpaikastaan Vantaan kaupunginmuseosta. Erityisen innostavana Anna koki vertaiskehittämisfoorumin iloisen ja inspiroivan ilmapiirin.
Museoiden arviointimalli: www.museoarviointi.fi
MOI! Museums of Impact: www.museumsofimpact.eu
