Arvin päivän palkinnon valinnasta päättävä arviointiraati antoi tänä vuonna varsinaisen palkinnon lisäksi kunniamaininnan Najat Ouakrim-Soivion ja Anne Rongaksen kehittämälle uudenlaiselle koulutuksen arvioinnin työvälineelle. Tässä blogissa avataan tarkemmin työvälinettä ja kuvataan myös Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirja.
Työvälineitä arvioinnin suunnitteluun ja kehittämiseen
Arvioinnin työväline kypsyi väitellen ajatuksesta, miten opettajille ja oppilaille voisi konkreettisesti kuvata monipuolista arviointia. Niin perusopetuksen kuin lukiokoulutuksenkin säädöksissä on jo 1990-luvun lopulta ollut kirjaus siitä, että arvioinnin tulee olla monipuolista. Käytännössä arvioinnin monipuolisuudesta tehdyt tulkinnat ovat usein kiinnittyneet joko siihen, että arviointi ei saa perustua vain yhteen kokeeseen tai siihen, että arviointia monipuolistetaan erilaisia menetelmiä käyttämällä. Kummatkin näkökulmat pitävät paikkansa ja ovat osa monipuolisen arvioinnin kokonaisuutta, mutta näiden lisäksi monipuolisuuteen liittyy myös se, että arvioinnin tehtävät ymmärretään moninaisiksi, arvioinnin kohteet eli tavoitteet vaihtuvat sen mukaan, kun ne opetuksessa ja opiskelussakin muuttuvat ja arvioinnin ajankohta kohdentuu oikein. Monipuolinen arviointi edellyttääkin, että arvioinnin kohteet, tehtävät, menetelmät, ajankohdat, toimijat ja oppijan roolit nähdään vaihtuvina ja moninaisina.
Arvioinnin työväline muodostuu korteista, jotka perustuvat seitsemään arvioinnin peruskysymykseen: mitä, miksi, milloin arvioin, kuka arvioi, kenelle arviointia tehdään ja miten oppija on osallisena arvioinnissa? Jokaiseen kysymykseen on laadittu vastauksia, joiden avulla muodostuu 48 kortin kokonaisuus, kuten seuraava kuva havainnollistaa.
Arviointikorttien toinen puoli on opettajia varten, toinen puoli on taas suunnattu oppijoille. Opettajan puolella on lyhyt johdantoteksti ja apukysymyksiä. Kortin kääntöpuolen kysymykset on puolestaan kohdistettu oppijoille.
Kantavana ajatuksenamme Arvioinnin työvälineessä on, että opettajien kortit toimivat opettajan oman arviointityön suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi opettajat voivat halutessaan käyttää kortteja osana yhteisuunnittelua niin pareittain kuin koko opettajakunnan kanssa. Tätä tarkoitusta varten työvälineeseen kuluu kaksi suunnittelupohjaa, joista toinen on arvioinnin vuosikello, toinen on suunnattu oppimiskokonaisuuden arviointiin. Suuri osa oppijoiden korteista antaa mahdollisuuden oppilaiden itse-, vertais- ja ryhmäarviointiin. Opettaja voi halutessaan ohjeistaa oppijoita valitsemaan vain yhden kortin tai hän voi kehottaa valitsemaan vain yhden kysymyksen kortissa esitytettyjen kysymysten joukosta.
Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirja on 2030-luvulle tuotu versio monen meidän muistamasta opettajan arviointikirjasta. Olemme avanneet yleissivistävän koulutuksen arviointia koskevat säädökset ja normit sekä keränneet erilaisia vinkkejä ja arviointipohjia, joiden avulla opettajat voivat helposti ja yksinkertaisesti suunnitella ja toteuttaa omaa arviointityötään. Toiveenamme on, että samalla tavalla, kun me muistamme omien opettajiemme käsissä aiemman arviointi- ja muistikirjan, nykyiset oppilaspolvet muistaisivat Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirjan vuosittain väriä vaihtavine kansineen. Ideana on, että joka vuosi kannen väri muuttuu samalla, kun yksi osa suunnittelu- ja muistikirjasta muuttuu… Arvaatko, mitä ensi vuoden painoksessa mahtaa olla uutena osiona mukana?
Suunnittelu- ja muistikirja toimii parhaiten yhdessä Arvioinnin työvälineen kanssa, mutta kumpaakin on mahdollista käyttää hyvin myös itsenäisesti.
Olemme olleet ilahtuneita opettajilta saamastamme hyvästä palautteesta niin Arvioinnin työvälineestä kuin suunnittelu ja muistikirjastakin. Suomen Arviointiyhdistyksen Arvin päivänä (31.8.2020) meille myöntämä kunniamaininta on kuitenkin jotain sellaista, mitä emme olleet osanneet edes odottaa!
Kiitos saamastamme arvostuksen osoituksesta!
Najat ja Anne
