Minna Kivipelto, YTT, dosentti, sosiaalityön arviointi ja vaikuttavuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Realistinen arviointi on todella suosittua maailmalla. Arviointisuuntaus on saanut jo pitkään konferenssien työryhmät täyteen. Kerran Euroopan arviointiyhdistyksen (European Evaluation Society, EES) konferenssissa kuulin, kun eräs osallistuja ihmetteli tätä kiinnostusta: ”Olen nähnyt lukemattomia teoreettisia spekulaatioita ja esityksiä siitä, mitä realistisen arvioinnin tulisi olla. Mutta yhtään ainutta kunnollista arviointia en ole nähnyt!” Kommentti tuli taas mieleen, kun järjestimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijatapaamisen, jonka teemana oli ”Realist Evaluation in Contemporary Times”. Tarkoituksena oli esitellä nimenomaan konkreettisia arviointeja.
Tutkijatapaamisessa esillä konkreettista arviointitoimintaa
1.4.2019 pidetty tutkijatapaaminen oli osallistujille nostalginenkin tilaisuus. Mukana olleista pisimmän uran realistisen arvioinnin saralla on tehnyt Mansoor A.F. Kazi, joka toimii USA:ssa arviointikeskuksen johtajana Fredonian yliopistossa ja on ainoita tuntemiani henkilö, joka on ns. täysaikainen realistista arviointia tekevä evaluaattori. Tapaamisessamme Kazin esitys käsitteli hänen arviointiprojektejaan USA:ssa ja Britanniassa. Hän käyttää laajoja rekisteriaineistoja, joiden avulla tavoittelee tietoa siitä, mikä vaikuttaa, keiden kohdalla ja millaisissa olosuhteissa.
Seminaarissa oli myös muita konkreettisia näyttöjä realistisen arvioinnin tekemisestä. Esimerkiksi Elina Aaltio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) esitteli väitöstutkimustaan lastensuojelun systeemisen mallin vaikuttavuudesta, joka tehdään realistisen arvioinnin viitekehyksessä. Sakari Kainulainen esitteli 3X10D mittaria nuorten kokonaishyvinvoinnin arvioinnissa. Petteri Paasio kokosi yhteen kokemuksia vaikuttavuuden arvioinnista Suomessa eri vuosikymmenillä.
Missiona ”mustan laatikon” avaaminen
Tutkijatapaamisen jälkeen jäi tunne, että Suomessakaan realistinen arviointi ei ole enää vain sen teoreettisten lähtökohtien pohdiskelua. Vaikka arvioinnista kiinnostuneiden tutkijoiden joukko meillä ei ole valtavan suuri, on yllättävän paljon tapahtunut jo viimeisen vuosikymmenenkin aikana.
Vielä on mainittava THL:n AVAIN-mittari, joka on yksi yritys operationalisoida realistisen arvionnin teoriaa. Mittariin kirjataan sosiaalityössä olevien asiakkaiden tavoitteet, työntekijän käyttämät työmenetelmät ja mekanismit sekä tilannetekijät, jotka edistävät tai hankaloittavat tavoitteiden saavuttamista.
AVAIN-mittarin kehittämisessä ja testaamisessa mukanaolleena olen varsin tyytyväinen siihen, että sitä käytetään tällä hetkellä mm. Sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n toteuttamassa valtakunnallisessa osallistavan sosiaaliturvan kokeilussa.
Lopuksi
Realistisen arvioinnin kentällä tapahtuu siis paljon, mutta hitaasti. Uskon kuitenkin, että kyseessä oleva arviointisuuntaus on vaikuttavuuden arvioinnissa lyömätön, koska sen avulla voidaan tavoittaa paitsi vaikutukset myös ne tekijät, jotka tukivat tai hankaloittivat vaikutuksiin pääsyä. Toivottavasti vaikuttavuustutkimuksessa lisääntyy kiinnostus tarkastella tulosten tai tuotosten lisäksi myös mekanismeja ja tilannetekijöitä, joilla on merkitystä vaikuttavuuden saavuttamisessa.
22.4.2019
