Maria Salenius, Suomen Arviointiyhdistyksen hallituksen jäsen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry
Kuntien toimintakentässä erilaisten vaikutusarviointien kirjo on huikea. Paletista valitaan usein tarkasteluun yksittäisistä näkökulmista esimerkiksi ympäristö-, yritys- tai lapsivaikutukset. Joku päätös tuntuu vaativan maaseutuvaikutusten tarkastelua, toinen turvallisuusvaikutusten. Vielä kun tähän sekoittuu lyhenneviidakko, josta ihan muutama poiminta: LAVA, SUVA, YRVA, YVA ja IVA. Sekamelska on valmis.
Tarvitseeko päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin välttämättä olla näin sekavaa? Lainsäädäntö velvoittaa kuntia arvioimaan ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia, mutta entä valittaisiin tarkasteluun moninäkökulmainen kokonaiskuva vaikutuksista? Yhden näkökulman valinta kun ei tuo esiin kaikkia vaikutuksia. Kuntaliitto on vuonna 2011 julkaisemassaan suosituksessa kuvannut ns. EVA-mallia, jossa päätöksiä kehotetaan arvioimaan kokonaisvaltaisesti ja moninäkökulmaisesti neljästä eri kulmasta:
- kuntalaisten,
- ympäristön,
- henkilöstön ja organisaation sekä
- talouden näkökulmasta.
Koska kuntia on juuri niin monta erilaista kuin kuntien lukumäärä on ja päätöksiä vielä useamman tyyppisiä, painottuvat eri näkökulmat eri tavoin jokaisessa ennakkoarvioinnissa eli evauksessa. Jos esimerkiksi tarkastellaan päätöksen vaikutuksia lapsiin, on hyvä pohtia rinnalla myös millaisia muita vaikutuksia päätöksellä on esimerkiksi kunnan organisaatioon ja ympäristöön. Usein myös esimerkiksi yrityksiin kohdistuvalla päätöksellä on ympäristö ja henkilöstövaikutuksia. Kaikissa päätöksissä jokainen näkökulma ei ole samanpainoinen, mutta on hyvä pohtia kokonaisuutta. Syvyystaso kannattaa myös pitää sellaisena, että ennakkoarvioinnin laatiminen ei haukkaa liikaa aikaa.
Evauksessa hoppee ei oo häppee vaan pääasia on että kokeillaan ja yritetään. Ensimmäiseksi evaukseksi ei kannata valita kaikkein monitahoisinta päätöstä. Kunta voi asettaa ensimmäiselle vuodelle tavoitteeksi moninäkökulmaisen ennakkoarvioinnin tekemisen vaikka 2-5 päätöksestä. Rimaa voi nostaa vähitellen. Apuna toimii Kuntaliitossa kehitetty sähköinen työväline, jota voi kokeilla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi.
Usein haasteena on juurruttaa arviointikulttuuri pysyväksi osaksi organisaation toimintaa. Parhaiten se onnistuu, kun vaikutusten ennakkoarviointi on eri toimialojen väliseen yhteistyöhön perustuvaa eikä nojaa yhden henkilön varaan. Tällöin yksittäinen valmistelija ei joudu itsekseen oman työpöytänsä ääressä pohtimaan vaikutuksia. Matalat siilot ja vuorovaikutus toimialojen välillä luovat hyvän alustan myös ennakkoarviointityöhön.
Ennakkoarvioinnin opettelu voi alussa viedä hetken aikaa, mutta maksaa itsensä pian takaisin. Parhaimmillaan kunnallisten päätösten vaikutusten miettiminen ennalta vähentää poliittisia jälkipulinoita, kustannuksia ja tarvetta muuttaa kurssia. Se lisää arvokeskustelua ja tuo loogisesti esiin eri argumentteja ja lisää päätösten vaikuttavuutta. Hyötyjinä ovat niin kuntalaiset, päättäjät kuin valmistelijatkin. Liittyyhän Sinun kuntasi evaajien joukkoon?
Kirjoittaja kehittää yhdessä kuntien kanssa maamme paikallishallinnon arviointikulttuuria innostuen uusista vaikuttavista toimintamalleista, kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja kuntien erilaisuudesta.
Julkaistu 8.9.2018
