Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirre ja vahva oikeudellinen perusta on lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä tai yleisesti lapsia koskevissa asioissa. Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita henkilöitä.
Lapsivaikutusten arvioinnissa yhdistyy oikeus- ja hyvinvointiperustaisuus
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste lapsia koskevissa asioissa (3.1 artikla). Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Oikeusperustaisuuden lisäksi arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jolloin tarkastelussa ovat vaikutukset lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvu- ja elinympäristöön. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös vaikutukset lapsiperheisiin, koska perhe on lapsen tärkein kasvuympäristö.
Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa päätöksenteon taustaksi, selkeytetään päätöksentekoprosessia, parannetaan vaikuttavuutta sekä lisätään päätöksenteon avoimuutta ja moniarvoisuutta. Vaikutusten arvioinnin tuleekin olla tavanomainen osa julkisen hallinnon toimijoiden päätösten valmistelua ja toiminnan kehittämistä. Jos lapsiin kohdistuvia vaikutuksia ei arvioida ja huomioida johdonmukaisesti sääntelyssä, poliittisessa päätöksenteossa ja resurssien jaossa, lasten oikeuksien toteutuminen jää sattumanvaraiseksi.
Lapsivaikutukset arvioitava kaikissa lapsiin vaikuttavissa asioissa
Lapsivaikutusten arviointi ei rajoitu vain sellaisiin asioihin, jotka kohdistuvat yksinomaan lapsiin, kuten varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen. Usein käy niin, että lapsivaikutukset jäävät helpommin arvioimatta tai arviointi on pintapuolista niissä asioissa, jotka kohdistuvat väestöön yleisesti. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kunnan kaavoitusta tai hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevat ratkaisut.
Lasten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsilla on paljon päätöksenteon ja toiminnan kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kysymällä suoraan lapsilta ja nuorilta. Esimerkiksi lasten kokemukset palveluista ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.
Ohjeita ja tukea saatavilla lapsivaikutusten arviointiin
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on pitkään edistänyt lapsivaikutusten arviointia eri hallinnon aloilla ja tasoilla muun muassa koulutuksin ja ohjeistuksin. Olemme olleet kirjoittamassa kansallisen lapsistrategian julkaisuja lapsivaikutusten arvioinnin tueksi lainvalmistelijoille, hyvinvointialueille ja kunnille sekä mukana valmistelemassa verkkokoulutusta lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista. Parhaillaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto on käynnistämässä kehittämishanketta lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseksi hyvinvointialueilla.
Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kuvat: Jani Laukkanen
