Kuvassa VN TEAS -tiimi: edessä vasemmalta Sari Löytökorpi, Berit Lahti ja Sanna Malkki ja takana vasemmalta Antti Pelkonen, Juho Jokinen ja Risto Alatarvas.
Kiitämme lämpimästi Suomen Arviointiyhdistystä Arvin päivän palkinnosta. Tunnustus on tiimillemme arvokas osoitus siitä, että työllämme valtioneuvoston päätöksenteon ja valmistelun tietoperustaisuuden vahvistamiseksi on ollut merkitystä.
Aluksi on hyvä luoda pieni katsaus menneeseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) perustettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemän valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen, eli niin sanotun TULA-uudistuksen pohjalta. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli vahvistaa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaa, ja siten parantaa päätöksenteon laatua ja vaikuttavuutta. Uudistuksen onnistumista on sittemmin myös arvioitu VN TEAS -hankkeena.
Vastuu toiminnan käynnistämisestä ja koordinaatiosta annettiin valtioneuvoston kanslialle, mutta VN TEAS on ollut ministeriöiden yhteistä poikkihallinnollista toimintaa. Kullakin ministeriöllä on myös vaihtelevissa määrin käytettävissään omaa määrärahaa hallinnonalakohtaisiin tietotarpeisiinsa. Keskeinen ministeriöiden välinen yhteistyön foorumi on valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä (TEA-työryhmä), jonka tehtävä on yhdessä parantaa päätöksenteon tietopohjaa sekä kehittää toimintatapoja tutkimus-, ennakointi- ja arviointitiedon välittämiseen päätöksentekijöille ja yhteiskuntaan.
Yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa on ohjannut valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma, johon on yhdessä priorisoiden valittu päätöksenteon kannalta merkittävimmät tietotarpeet. Selvitys- ja tutkimustarpeet ovat liittyneet kunkin hallituksen ohjelman toimeenpanon kannalta merkittäviin kysymyksiin. Toiminnan alusta asti on pidetty tärkeänä saada mukaan parhaat käytettävissä olevat asiantuntijat niin yliopistoista, tutkimuslaitoksista kuin myös yrityksistä ja järjestöistä. Niinpä selvitys- ja tutkimussuunnitelmat on toimeenpantu avoimilla hauilla.
Selvitysten ja tutkimusten hankintaan käytettävissä oleva määräraha on vaihdellut vuoden 2014 viidestä miljoonasta eurosta noin yhteentoista miljoonaan euroon vuonna 2020. Kaikkiaan hankkeita on käynnistetty yhdeksän vuoden aikana 557 kappaletta. Hankkeita on ollut toteuttamassa yli 300 eri organisaatiota ja ohjausryhmiin on vuosien aikana osallistunut noin 1500 valtioneuvoston virkamiestä.
Tuotettua tietoa on hyödynnetty kulloisenkin hallituksen lainsäädäntöhankkeiden ja politiikkavalmistelun tukena sekä isojen uudistusten, kuten sosiaaliturva- ja sote-uudistusten valmisteluvaiheissa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia ovat tuoreita esimerkkejä, joissa tutkimustietoa on hyödynnetty valtioneuvoston strategiavalmistelussa. Usein VN TEAS -hankkeiden tuloksia on hyödynnetty myös tausta-aineistona kansainvälisissä ja kotimaisissa neuvottelutilanteissa. Lukuisat selvitykset ovat myös lisänneet virkakunnan ja poliittisten päättäjien ymmärrystä globaaleista ilmiöistä ja yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista.
Olemme huomanneet, että avoimesti saatavilla olevalla tiedolla voi olla myös pidempiaikaisia, vaalikaudet ylittäviä vaikutuksia. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 2018 tehty tutkimus valmiuslain ja perustuslain suhteesta. Raportin latauksissa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa nähtiin koronakriisin iskiessä maaliskuussa 2020 noin neljän tuhannen latauskerran piikki. Tuotetun tiedon hyödyntämisestä on myös tehty oma selvityksensä, jonka tuloksiin voi tutustua VNK:n tilaaman hankkeen raportista ”Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa tuotetun tiedon hyödyntäminen valmistelun ja päätöksenteon tukena”.
Hankkeiden onnistumista on arvioitu toiminnan alusta saakka. Hanketoimijoilta ja ohjausryhmiin osallistuneilta virkamiehiltä on kerätty palautetta muun muassa siitä, miten hankkeissa tuotettu tieto on tukenut päätöksentekoa ja onko hanketoimijoiden ja ohjausryhmän välinen vuorovaikutus ollut toimivaa. Saatua numeerista ja kirjallista palautetta on hyödynnetty toiminnan jatkuvan kehittämisen tukena. Tulokset ovat olleet varsin myönteisiä, sillä hanketoimijoiden antama kokonaiskeskiarvo on 4,12 ja ohjausryhmien puolestaan 4,18 (asteikko 1–5). Palautteisiin voi tutustua tarkemmin verkkosivustollamme.
Arvin päivän palkinto myönnettiin valtioneuvoston kanslian VN TEAS-tiimille, joten tässä on hyvä tilaisuus pysähtyä hetkeksi ja iloita vuosien varrella tehdystä työstä ja sen tuloksista. Toiminnan taustalla on paljon käytännön työtä, joka vaatii monipuolista asiantuntemusta, mutta joka ei usein näy ulospäin.
Vuosittaisen selvitys- ja tutkimussuunnitelman laatiminen edellyttää muun muassa prosessien, aikataulujen ja ohjeistuksien suunnittelua ja ministeriöiden yhteisten päätöskokouksien koordinoimista. Tietotarpeiden kommentoinnissa ja laadunvarmistuksessa tarvitaan tutkimuksellista asiantuntemusta. Hankintapäätösten ja -sopimusten laadinta vaatii myös oman aikansa. Selvitys- ja tutkimushankkeiden toteuttajat sekä ohjausryhmät tarvitsevat tukea ja neuvontaa erilaisissa käytännön kysymyksissä koko hankkeen elinkaaren ajan. Talouden suunnittelu, budjetin seuranta ja määrärahojen maksatukset täytyy hoitaa ajallaan. Hankkeiden tulosten julkistamisessa ja raportoinnissa tarvitaan julkaisujen taittoon liittyvää koordinointia ja ohjeistusta. Viime vuosina osa raporteista on käynyt läpi myös ulkopuolisen laadunarvioinnin, mikä on edellyttänyt yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Viestintä ja vuorovaikutus ovat avainasemassa sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedonkulussa ja tutkimustulosten saattamisessa julkisuuteen. Havainnot ja kokemukset arjen työstä sekä saatu palaute ovat toimineet hyvänä pohjana toiminnan jatkuvalle kehittämiselle mahdollisimman sujuvaksi.
Vaikka valtioneuvoston yhteinen selvitys- ja tutkimustoiminta nykyisessä laajuudessaan loppuukin viimeisten hankkeiden päättyessä 2025 ja tiimimme siirtyy muihin tehtäviin valtioneuvoston kansliassa, toivomme että vuosien varrella tehty työ jää elämään, ja että tutkimus-, ennakointi, arviointi- ja selvitystiedolla on tärkeä rooli valtioneuvoston päätöksenteossa myös jatkossa. Hyvät päätökset kun tuppaavat yleensä perustumaan tutkittuun tietoon. Kiitämme myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella!
